Kun näin tämän kankaan ensi kerran, tiesin heti, että halusin siitä kesämekon itselleni. Hihattoman sellaisen, mutta millaisella helmalla?
Kangas ei ensialkuunmeinannut pituudeltaan millään riittää, mutta lyhyt mekkonen siitä oli silti tehtävä. Käytetään sitä välillä sitten vaikka legginsien kanssa. Mutta elokuun etelänmatkaa varten tämä vaate on aivan passeli.
Ensin leikkasin kankaan etuosan raglanpaidan kaavan yläosan mukaan leventäen alaosaa kohden. Takaosan tein vain poikkasten kaavan selästä kainalon kohdilta. Ja surauttelin sivusaumat yhteen. Mutta mutta, paitakaava oli jo alkujaan minulle liian iso, unohdan sen aina leikatessa. Pari senttiä pitäisi saumoista napsasta pois, jotta istuu hyvin. Joten ei kun kaventamaan ja hieman pienentämään etuosaa vielä. Sitten kantinkääntäjän avustuksella peitetikkikoneella resorikantti etuosaan ja toinen ympäri koko yläosan. Ja sitten alkoikin helman ihmettely.
Leveä resori olisi ollut nätti, mutta sellaisia paitamekkoja minulla on neuleesta liikaakin. Eikun kokeilemaan rullapäärmettä. Mutta ei, ei sopinut. Aaltoileva helma näytti kauniilta, mutta mustaa ei vain ollut tarpeeksi. Eikä helmassa ollut tarpeeksi kangasta kääntämistäkään varten. Päätin kokeilla kanttamista alaosaankin. Ja hyvähän siitä tuli. Tosin seuraavan kerran mittaan kunnolla resorin pituuden, jotta varmasti riittää ensimmäisellä yrityksellä. Reuna aaltoilee kauniisti takaa ja takaosa on hieman etuosaa pidempi, vaikka kuvissa sitä ei kunnolla huomaakaan. Hyvä tuli, kiitos ihanan kankaan. Kun vielä jaksaisi silittää vaatteet kuvia varten.
Huomenna sitten nenä kohti Naantalia ja Majapuun ihania kankaita, saapa nähdä millaisen saaliin kanssa saavun kotiin. Ensi viikolla alkaa loma, joten eiköhän matkavaatteita keretä silloin taas tehtailemaan lisää. Noshin seeprat odottavat vuoroaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti